Raumanpitsin kulta-aika

1700-luvun lopulta 1840-luvulle vallitsi raumanpitsin kukoistuskausi. Ajanjakso oli tykkimyssyjen muotikautta ja myssyihin nyplättiin koristeeksi leveitä pitsejä. Hienoimmat Suomessa tehdyt tykkipitsit nyplättiin Raumalla ja parhaat nyplääjät tekivät yksinomaan leveitä tykkipitsejä.

Tykkimyssy on naisten päähine, jota käytettiin kirkollisissa tapahtumissa ja juhlatilaisuuksissa. Myssystä pidettiin hyvää huolta ja se periytyi sukupolvelta toiselle. Tykkimyssyyn kuuluu kova, yleensä silkillä päällystetty koppa sekä tykki (ruotsinkielen sanasta tyg – kangas), joka voi olla kangas, mutta useimmiten tykki koostuu 1-3 pitsikaistaleesta, joista keskimmäinen on leveä pohjapitsi.

Suosituin tykkimyssyn pitsimalli on rokokoovaikutteinen ’Frimodiglai’, joka on mahdollisesti Raumalla syntynyt malli. Yleensä mallit kopioitiin ulkomailta tulleista pitseistä. Raumalta vietiin tykkipitsejä ainakin Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Venäjälle.

Tykkimyssyn floderipitsi
Tykkimyssyn floderipitsi