Raumanpitsi

Varhaisimmat pitsit tulivat Suomeen 1500-luvulla kauppiaiden mukana. Raumanpitsin alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita, mutta todennäköisintä on, että pitsit ja nypläystaito kulkeutuivat tänne kauppamerenkulun myötä. Raumalla pitsit alkavat esiintyä perukirjoissa 1600-luvulta lähtien.

Raumalla nypläystä on harjoitettu todistettavasti ainakin 1700-luvulta lähtien. 1700-luvun lopulla Rauman noin 1500 asukkaasta 200-300 ansaitsi elantonsa nypläämällä. Melkein joka talossa nyplättiin. Nyplääjiä oli kaikenikäisiä, naisia, lapsia ja vanhoja ukkoja.

Toisin kuin Euroopan suurissa pitsikeskuksissa Belgiassa ja Ranskassa, ei pitsinnypläys koskaan kehittynyt Raumalla teollisuudeksi, vaan säilytti kotikutoisuutensa. Ruotsi-Suomen manufaktuurikonttori – tuon ajan teollisuusministeriö – ei pitänyt kodeissa harjoitettavaa käsityötä teollisuutena, vaikka tuotteilla olisisikin ollut laaja menekki.

Keskieurooppalaiset nyplääjät saivat opetuksensa pitsikauppiaiden ylläpitämissä nypläyskouluissa. He nypläsivät kauppiaiden suunnitteluttamia muodikkaita malleja korkealaatuisista langoista, joita valmistettaessa oli jo pellavanviljelyvaiheessa otettu huomioon nypläyksen erityisvaatimukset. Raumalla puolestaan nyplääjien langat olivat usein huonolaatuisia ja mallit eli mynsterit pisteltiin usein suoraan valmiista pitsinpalasta, jolloin tulos oli epätasainen. Rauma on kuitenkin ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on nyplätty ammattimaisesti.

Raumalaislapsia nypläämässä ulkona
Raumalaislapsia nypläämässä