Johdanto pitsien maailmaan

Raumalla on nyplätty pitsejä satoja vuosia. 1800-luvun alkupuolella nypläys oli Raumalla yksi varattomien naisten harvoja ansiomahdollisuuksia, ja myös miehet nypläsivät saadakseen rahaa, mikäli muita ansioita ei ollut. Jopa nypläyskoulua yritettiin perustaa, ja se saatiinkin toimimaan vuosina 1844-46, mutta ei enää sen jälkeen. Nypläystä on opetettu säännöllisesti Rauman kansalaisopistossa vuodesta 1947 alkaen.

Nyplätty pitsi kuuluu niin sanottuihin aitopitseihin, jotka ryhmitellään niiden alkuperän ja tekotavan mukaan. Aitopitsit ovat nyplättyjä tai ommeltuja pitsejä. Raumalla on perinteisesti nyplätty jatkuvalankaista pitsiä, eli kaikki nypyläparit ovat mukana nypläysprosessissa alusta loppuun asti.

Rauman nuorisoseuran nypläyskurssi 1936
Rauman nuorisoseuran nypläyskurssilaisia vuonna 1936

Raumanpitsistä ei ole yleensä ollut kirjallisia ohjeita, vaan tietotaito nypläystavoista on siirtynyt suullisena perintönä. Valmiista pitsistä on myös saatettu katsoa mallia. Työskentelyn aikana ratkaisut on aina tehty langan ja mynsterin mukaan, jotta on saatu optimaalinen tulos. Hyvä esimerkki on ’spindeli’ eli hämähäkkikuvio. Hämähäkin jalkoihin eli ’spindelin kontteihin’ laitetaan kierteitä niin paljon, että tulos miellyttää tekijänsä silmää. Kierteitä voi olla 3, 4 tai 5 langasta riippuen. Raumalla on kehittynyt tiettyjä tapoja nyplätä esimerkiksi liinojen kulmia ja tapa yhdistää kaksi jamikkaa manteliin.

Aluksi on nyplätty suoraa pitsiä, jota ommeltiin kankaaseen kiinni, ja kulmissa pitsiä poimutettiin. Liinojen kulmia ryhdyttiin suunnittelemaan 1960-luvulla. Nypläystavat ovat muuttuneet aikojen saatossa, koska nypläys kehittyy koko ajan. ”Kiristäminen on nyplääjän tärkki”, eli huolellinen kiristäminen nypläyksen aikana on oleellista hyvän lopputuloksen saamiseksi.

Pitsinnypläystä 1930-luvulla
Selinin mummo opettaa Terttu Tammea 1930-luvulla

Pitseihin ja malleihin on vaikuttanut myös se, millaista lankaa on kulloinkin ollut saatavilla. Ennen nyplättiin paljon valkoisella langalla, joka oli välillä paksumpaa, välillä ohuempaa, esimerkiksi pellavalanka numero 100/3. 1970-luvulta lähtien pellavanvärinen lanka on ollut suosittua. Nenäliinan pitsejä taas nyplätään yleensä puuvillalangalla.

Raumalaiset pitsit ovat ohuita, kun niitä verrataan vaikkapa Orimattilan pitseihin. Rauman murre näkyy myös pitsinnypläyksessä. Raumalla käytetään sanaa knypylä, kun tarkoitetaan nypylää, spindeli on hämähäkkikuvio ja jalka on kontti. ”’Tommost pitsi’, sanos Rauma flikk, ko hämhäki verko näk.”

Raumalaista pitsiä, pikkuperhonen
Pikkuperhonen